Kuva: Paul Maritz Wikimedia Commonsin kautta

Uskokaa tai älkää, amerikkalaiset harkitsivat kerran virtahepojen tuontia Afrikasta, jotta voimme kasvattaa niitä lihaksi.

Idea ehdotettiin jo vuonna 1910, kun Yhdysvallat oli keskellä vakavaa lihapulaa. Massiivinen väestöräjähdys yhdistettynä ylikuormitettuun viljelysmaahan johti naudanlihan hintojen nousuun, kun maanviljelijät pyrkivät pysymään kysynnän tasalla. Samaan aikaan etelän vesiväylät olivat kasvaneet vesihyasintilla, Japanista tulevalla invasiivisella lajilla, josta oli tulossa yhä ongelmallisempaa.





Silloin kaksi isoa riistan metsästäjää keksivät ratkaisun: tuoda virtahepot ja päästää ne 'hyödyttömiin' eteläisiin suoalueisiin, joissa karja ei pystynyt laiduntamaan. Virtahepon liha oli herkullista, he väittivät, ja eläimet söivät iloisesti runsaalla vesihyasintilla suoissa, kunnes ne korjattiin.

Lähde: San Diegon eläintarha kautta GIPHY

Louisianan kongressiedustaja Robert Broussard esitteli virallisesti 'Hippo Billin' ja pyysi 250 000 dollaria eläinten tuontiin Yhdysvaltoihin. 'Järven lehmän pekonia', kuten he kutsuivat, saattoi olla saatavilla amerikkalaisten ruokintaan vain muutaman vuoden kuluessa.



Mutta se on voinut olla vasta alkua. Mukaan a 1910 New York Timesin pääkirjoitus laskusta, tiibetiläiset jakit, eteläafrikkalaiset, afrikkalaiset puhvelit ja pitkä luettelo muista eläimistä maailmasta voitaisiin tuoda karjanhoitotarkoituksiin. 'Hellävarainen valkoinen sarvikuono, jolla on erinomainen maku', olisi lisäys, samoin kuin dik-dik, jonka kuvailtiin olevan 'sopiva joulujuhlille'. Myös norsut, kirahvit ja seeprat olivat ehdotetussa valikossa.

Onneksi (tosin eksoottisen lihan ystäville kenties pettymyksellisesti) ajatus lopulta toteutui, ja sen sijaan, että tuodaan uusia eläimiä olemassa olevaan maisemaan, maisemat suunniteltiin vastaamaan jo olemassa olevia eläimiä. Mielestämme se osoittautui parhaaksi.



KATSO SEURAAVA: Hippo vs. maan suurimmat saalistajat